RISOTOSTA ON MONEKSI

Risotto on tyypillinen pohjoisitalialainen riisiruoka, mutta se on tunnettu ympäri maapalloa. Siitä saa helposti sekä kevyen dieettiruoan että tuhdimman annoksen, josta riittää sulateltavaa pidemmäksikin aikaa. Kevyempään versioon voi rasvana käyttää esimerkiksi pienen määrän oliiviöljyä ja lisäämällä kasvisten määrää. Voin voi myös kokonaan jättää pois, vaikkakin se antaa risotolle pehmeämmän maun ja hienomman ulkonäön. Myös juuston voi jättää laittamatta, jos haluaa hyvin kevyen risoton, mutta tottahan myös siitä maku hieman kärsii.

Risotto on siitäkin kiva ruoka, että sen kanssa voi hyvin soveltaa ohjetta maun mukaan. Jos haluaa käyttää ruuassa enemmän kasviksia, niin risoton kanssa se on helppoa. Erikokoiset ja eri ikäiset ihmiset syövät tietenkin erikokoisia ruoka-annoksia, mutta riisin määrän voi laskea suurin piirtein 100 grammaa henkilöä kohden, niin silloin risottoa tulee yleensä riittävästi. Tietysti, jos on paljon raavaita miehiä syömässä, niin silloin on syytä nostaa riisin määrää ja lasten kohdalla tietysti päinvastoin.

Risottoja on paljon monenlaisia. Eri kasviksista saa hyvin erilaisia risottoja: mm. sienistä, kurpitsasta, kesäkurpitsasta, pinaatista, salaattisikurista ja punasikurista. Äyriäisrisotto on erittäin herkullinen ruoka, mutta Suomesta siihen on melko vaikeata saada hyviä ja tuoreita äyriäisiä. Pakasteäyriäisistä saa kuitenkin kohtuullsen hyvin valmistettua korvaavan version. Hyvin tunnettu on myös risotto alla milanese (milanolaiseen tapaan valmistettu risotto), joka on hienon keltainen väriltään. Upean värinsä se saa sahramista. Sen valmistuksessa käytetään luuydintä ja usein myös laardia, mutta kotioloissa sen voi valmistaa käyttämällä rasvana öljyä ja voita ja lopputulos on sellaisenakin hyvin maukas. Joissakin risotoissa käytetään valkoviinin sijaan punaviiniä ja se antaa myös ruualle oman erikoisen värinsä.

Jos risottoa jää tähteeksi, niin sitä ei missään nimessä kannata heittää menemään. Toki sen voi lämmittää ja syödä seuraavana päivänä risottona, mutta siitä saa mainiosti esimerkiksi alkupaloja. Voit muun muassa pyörittää risotosta pieniä palloja ja paneroida ja friteerata ne.

kesäkurpitsarisotto

kurpitsarisotto

risotto milanolaiseen tapaan

SUNNUNTAILOUNAS ITALIASSA

Italiassa meillä on sunnuntaisin ollut usein tapana syödä sukulaisten tai ystävien kesken hieman pidempään ja runsaammin. Silloin lounas saattaa sisältää ensin alkupaloja, sitten alkuruuan ja pääruuan, sekä sen jälkeen vielä jälkiruuan. Usein vielä jälkiruokaa ennen, tai joskus sen jälkeen, syödään hedelmiä. Lounaan syömiseen saattaa kulua useampi tunti aikaa ja silloin syödään niin reilusti, ettei sinä päivänä enää tarvitse muuta ateriaa, korkeintaan iltapalaksi jotain pientä ja kevyttä. Alkuruoka on yleensä jokin pastaruoka tai risotto ja pääruuaksi on sitten lihaa tai kalaa eri lisukkeilla vähän sen mukaan mitä on ollut alkuruokana.

Gratinoitu pasta on tyypillinen sunnuntailounaan alkuruoka ja se riittäisi jo itsessään koko lounaaksi, koska se on hyvin tuhti ruoka. Sen koostumus voi vaihdella hieman sen mukaan, mitä kaapista löytyy, mutta yleensä siihen laitetaan valkokastikkeen lisäksi kinkkua, juustoja ja herneitä. Kuten monet muutkin pastaruuat, se on erittäin maukasta myös seuraavana päivänä lämmitettynä. Ohjeen kuvien kera löydät jälleen resepteistä tai pdf-version (ilman kuvia) saat klikkaamalla kuvan alapuolella olevaa linkkiä.

HERNEPASTA ON HELPPO JA NOPEA ARKIRUOKA

Tässä on todella helppotekoinen ruoka. Se on puolessa tunnissa valmista ja on erittäin maukasta. Myös lasten suuhun se sopii hyvin niin koostumuksensa kuin makunsa puolesta. Ohjetta on lisäksi helppo muunnella määrien suhteen. Esimerkiksi pekonia voi laittaa vain puolet reseptin määrästä tai sen tilalla voi käyttää muun muassa ilmakuivattua kinkkua. Pastana käytetään yleensä tubetti-pastaa, mutta koska sitä on vaikeampi löytää Suomesta, niin sen sijaan voi käyttää ihan normaalia sarvimakaronia. Lopputulos on varmasti yhtä maukas.

Reseptin kuvineen löydät sivulta, mutta klikkaamalla alta saat sen myös pdf-muodossa.